Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus – säästä lämmityskuluissa

Viime vuosina sähkön hinta on talvella pomppinut melkoisiin ennätyslukemiin, jolloin lämmityskulut voivat aiheuttaa valtavan loven erityisesti omakotitaloasujien lompakkoon. Ilmalämpöpumppu voi pienentää näitä kustannuksia merkittävästi. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka paljon ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä ja mistä sen energiatehokkuus muodostuu. Opit, miten oikeanlainen laite ja fiksu käyttö voivat pienentää lämmityskuluja Suomen olosuhteissa sekä miten sähkönkulutusta ja säästöjä kannattaa arvioida.

Paljonko ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä? Valitse pohjoismaiseen ilmastoon sopiva malli

Ilmalämpöpumppu voi oikein käytettynä jopa puolittaa kodin lämmityksestä aiheutuneet kustannukset sekä hiilidioksidipäästöt. Laite kerää lämpöenergiaa ja siirtää sitä kylmäaineen välityksellä ulkoilmasta sisälle lämmittäessä ja sisältä ulos viilentäessä, joten sähkönkulutus on varsin maltillista, kun sähköä kuluu vain kompressorin ja puhallinmoottoreiden pyöritykseen. Lämpöenergian synnyttäminen esimerkiksi sähkövastuksen avulla on huomattavasti kalliimpaa. Jäähdytyskäytössäkin järkevästi käytettynä energiankulutus on varsin vähäistä.

Oikeanlaisella laitteella ja käytöllä saat parhaan hyödyn. Mitä kylmempi ilma, sitä enemmän laite kuluttaa energiaa lämmittämiseen, joten ilmalämpöpumpun tulee soveltua pohjoismaisiin, kylmiin olosuhteisiin. Lämmityskäytössä ilmalämpöpumpun ulkoyksiköstä valuu kondenssivettä, joka voi jäädyttää ulkoyksikköä, mutta pohjoismaisiin, kylmiin olosuhteisiin suunniteltu laite sulattaa pakkasella ulkoyksikköä automaattisesti ja energiatehokkaasti.

Ilmalämpöpumpuissa käytetään vielä vanhaa energiamerkintää ja laitteille on määritetty erillinen energiamerkintä jäähdytykselle ja lämmitykselle. Sama laite voi siis jäähdytykseltään olla parhaassa A+++-luokassa ja lämmitykseltään esimerkiksi A+-luokassa. Lämmityksen vuosikulutukseen vaikuttaa myös se, missä päin Eurooppaa ilmalämpöpumppua käytetään lämmittämiseen. Luonnollisesti Suomessa lämmitystä tarvitaan enemmän ja pidempään kuin keski- ja etelä-Euroopassa.