Kommentoi arvostelua

Lähteenä käytän Chord Mojoa ja sen kanssa yleinen valitus basson puutteesta ei paljoa häiritse minua vaikka pidän sitä varsin tärkeänä. Alempien taajuuksien nopeus ja tarkkuus saavat ajoa ja voimaa musiikkiin (esim. Opeth), joissa yleensä kaipaan maata järisyttävää ja tarkkaa bassoa. Ihan sitä ei löydy, mutta se korvataan hyvin muulla. Korkeiden taajuuksien piikit eivät häirinneet minua ollenkaan (kiitos Mojon?). Siinä yleisesti mainitut heikkoudet. Vahvuuksina on erinomainen monipuolisuus. Vocal jazz kuulostaa heleältä, pehmeältä ja täyteläiseltä kun taas tappohevi aggressiiviselta ja hyökkäävältä. En ole löytänyt niin kiireistä ja kerrostettua kappaletta, että nämä kyykkäisivät ollenkaan. Mm. kaikki testaamani planaarit menettävät ison osan teknisistä kyvykkyyksistään kun vastaan tulee kunnollinen wall of sound. Yksityiskohtien määrä ja sointi tekee kaikesta mitä kuuntelen erittäin nautinnollista ja kiinnostavaa. Erittäin laaja soundstage on itselleni mieleinen vaikka sitä pidetäänkin hieman luonnottomana, mutta joissakin harvoissa kappaleissa se on liikaa ja pakka leviää käsiin kun kokonaisuutta on vaikea seurata. Absoluuttisen sävelkorvan omaavalle ei varmaankaan paras valinta vähemmän kuin täydellisen taajuusvasteen takia. Toistaiseksi parhaimmat, jotka olen kunnolla kuunnellut. Hifiman Arya ja pari muuta vielä listalla, mutta veikkaan, että näiden omalaatuiset mausteet ovat minun makuuni sen verran, että pysyvät huipulla.