Elden Ring on valtava ja uskomattoman kaunis roolipeli. Olin alkuun skeptinen pelin konseptin toimivuudesta, sillä monien "openworld" -pelien maailmat tuntuvat isoilta ja tyhjiltä, jolloin tehtävien välillä liikkuminen tuntuu turhauttavalta. Lisäksi From Software ei ole aikaisemmin aidosti tehnyt openworld -peliä. Elden Ring räjäytti odotukseni ja on yksi harvoista "open world" -peleistä, joissa avoin maailma tuntuu aidosti pelin kannalta ja mielenkiintoiselta tutkia. Käytin pelkästään Limgraven (ensimmäisen alueen) tutkimiseen 15h. Latausajat PS5-versiossa ovat myös todella nopeat. Alueiden välillä matkustaminen tapahtuu ihan silmien räpäytyksessä.
Peli on ankara vaikeudeltaan, sillä se on mekaniikoiltaan suora jatke haastavuudestaan tunnetulle Darksouls -sarjalle. Vaikeusaste tarjoaa kuitenkin sellaisia onnistumisen tunteita, mitä ei tunne muita pelejä pelaamalla saavuttavan. Lisäksi uusi avoin maailma tarjoaa mahdollisuuksia pelaajille vahvistua ja välttää kokonaan taisteluita, mikäli joku haaste tuntuu ensiksi ylitsepääsemättömältä.
Pelimekaniikat ovat hiottu timanttiin Darksouls -sarjan pohjalta ja mielestäni tämä on kaikkein helpoiten uudelle pelaajalle lähestyttävä "souls-peli". Ystäväni, joka ei eläissään ole pelannut kyseisiä pelejä kykeni päihittämään ensimmäiset "pääbossit" ja on koukussa maailman tutkimiseen.
En voi kehua tarpeeksi pelin maailmaa taiteellisesta näkökulmasta. Olen useaan otteeseen pysähtynyt vain ihailemaan pelin tarjoamia maisemia. Pelissä on loputtomasti potentiaalisia taustakuvamahdollisuuksia.
Tarina pelissä on hieman kryptinen, eikä sivutehtäviä voi mitenkään seurata, vaan pelaajan tehtävä on muistaa ja ymmärtää hänelle annetut dialogit. Tämä tietysti on mielipidekysymys, mutta mielestäni tällainen lähestymistapa on paljon miellyttävämpi ja tutkimista kannustavampi, kuin esimerkiksi täyteen ahdettu tehtävälista tai jatkuvasti piippaava GTA-puhelin. Lisäksi pelistä voi mielestäni edellä mainittujen hyvien puolien vuoksi nauttia, vaikkei tajuaisikaan pelin tarinaa täysin.
Miinuksina mainittava, että joskus ratsastaessa framerate tuntuu putoavan alle 60 performance modessa.(kuitenkin taistellessa en ole kokenut kertaakaan frame droppeja...kuten esimerkiksi Bloodbornessa). Souls-pelien ystäville tuttuun tapaan moninpeliin pääsy on tehty hankalahkoksi. Pelissä ei myöskään ole lainkaan pause-nappia, mikä jakaa mielipiteitä.
Elden Ring tuntuu aidosti peliltä, jossa voi tuntea pelintekijöiden intohimon projektiaan kohtaan. Pelin totaalinen "microtransaction" puute tuntuu myös todella hyvältä, sillä ostamalla pelin saat todellakin kokonaisen ja valmiin pelin.
Lyhyesti siis suosittelen peliä ja toivonkin, että mahdollisimman moni sen voi kokea. Rise Tarnished.
