Fujifilm on kehittänyt kiitettävällä tahdilla X-bajonettinsa objektiivivalikoimaa. Aktiivi- ja ammattikuvaajat arvostavat laadukasta ja kattavaa lasivalikoimaa. Telepuolella on aiemmin ollut ainoastaan harrastelijamalli XC 50-230mm f/4,5-6,7 sekä laadukkaampi XF 55-200mm f/3,5-4,8.
Vuodenvaihteessa markkinoille tuli sitten odotettu valovoimainen ja sääsuojattu XF 50-140mm kuvanvakaajalla. Sääsuojattu X-T1 sai kaverikseen arvoisensa objektiivin.
Objektiivi on laadukkaan tuntuinen ja hyvin viimeistelty. Zoomaus- tarkennus ja aukkorenkaat toimivat täsmällisesti ja kaikki liike tapahtuu objektiivissa sisäisesti. Jalustapanta ja vastavalosuoja sisältyvät myyntipakettiin. Harmittavasti tämänkään vastavalosuoja ei kaikissa tilanteissa mene helposti paikoilleen. Sama ilmiö on ollut useissa Fujin objektiiveissa. Kun sitten vastavalosuojan vääntää kiireessä väkisin paikoilleen, vastavalosuojan muovibajonetista pyyhkiytyy muovia pois. Tämä toisaalta helpottaa vastavalosuojan kiinnittämistä vastaisuudessa ”väärille kierteille”.
Valovoiman ohella kuvanvakaaja on peruskauraa tämän tyyppisissä objektiiveissa. Vakaaja lisää käyttömahdollisuuksia, koska f/2,8 valovoima ei aina riitä. Näin on esimerkiksi hääkuvauksessa, kun pimeässä kirkossa pitäisi saada alttarilla olevasta parista ja papista lähikuvaa.
Valovoimaa tarvitaan myös, kun halutaan häivyttää taustaa tai käytettäessä telejatketta. Telejatketta ei tosin vielä ole, mutta 1,4x-jatke on tulossa vielä tämän vuoden puolella. Se lisää tämän objektiivin käyttöaluetta entisestää.
Suodinkierre on 72mm, eli vähän pienempi, kuin tämän kinovastaavissa versioissa. Objektiivi on myös hieman pienempi ja kevyempi kinokoon vehkeisiin tottuneille. Koko on toisaalta aika passeli X-T1:n kanssa. Pidemmässä sessiossa tokin runkoon kaipaa lisäkahvaa, eli ei tämä kuitenkaan mikään taskutele ole.
Kinokokoa pienempi kenno tarkoittaa sitä, että samalla himmennyksellä tausta ei pehmene samaan tapaan täyskennoisen kuvaajan näkökulmasta. Niinpä salamakuvaaja joutuu usein kaivamaan harmaasuodatinta takataskusta, jotta välttyy taustan ylivalottamiselta saadakseen kohteen taustasta irti. Mutta mitä pidempi tele, sen vähäisempää on harmaasuotimen tarve, joten tämä tele on mainio myös potrettikuvaukseen.
Tarkennus on ainakin X-T1:n kanssa nopea ja pysyy yllättävän hyvin liikkuvan kohteen mukana. Mikään ongelma ei ole kuvata kirkon käytävällä vastaan kävelevää paria, tai jopa kameran suuntaan tulevaa ralliautoa. Peilittömissä kameroissa tapahtuu nyt paljon kehitystä ja tällä tahdilla peilikoneistot saattavat jäädä vanhentuneina historiaan yllättävän nopeasti.
Myös paikoillaan olevat kohteet tarkentuvat riittävällä nopeudella. Toisaalta hämärässä saattaa olla hieman sahaamista, mutta niin tuppaa useilla systeemeillä olemaan. Vaikka tarkennus on nopea, niin se on peilittömässä aina eri luonteinen peilivehkeisiin verrattuna. Kun vastaava objektiivi pätevässä peilirungossa on tarkentanut kohteeseen melkein ajatustakin nopeammin, ei peilitön pääse samaan. Mutta kun tarkennus pääsee liikkeelle, on se hämmästyttävän varma ja tarkka. Vaihetarkennus antaa tarkennusmoottorille suunnan ja kontrastitarkennus varmistaa viimeisen silauksen. Tarkennuksen hienosäätöön ei ole tarvetta.
Piirto on erittäin hyvää täydeltä aukolta lähtien. Mitään testitauluja en tällä ampunut, mutta yleensä oikeassa tilanteissa otetut kuvat näyttävät olevan erittäin teräviä. Tämä on Fuji-miehille ja –naisille melkein pakko-ostos. Hintaa tällä komeudella on n. 1500 euroa, eli ihan halvasta tuotteesta ei voi puhua. Mutta jos vertaa kinokoon vastaaviin 70-200mm f/2,8 objektiiveihin, niin hinta ei enää tunnu niin pahalta.
Kirjoittaja kuuluu Verkkokauppa.comin henkilökuntaan.
