Nikon Z6 II -järjestelmäkamera, runko

Taustat

Jo 10 vuotta Nikon-kuvaajana. Ensimmäinen kamerani oli D5000. Sen jälkeen siirryin D7200:een. Olen siis kuvannut aiemmin pelkästään kropilla.

Täyskenno vs. kroppi

Kropin ja täyskennon välillä on eroja joita on helppo määritellä ja sitten on eroja joita on vaikeampi kuvailla. Suurin ero tietysti on se, ettei tarvitse pelleillä kroppikertoimien kanssa ja suuremmat valonherkkyydet tuottavat siistimpiä kuvia.

Ns. "can't put my finger on it" eroja on mm. kuvanlaadussa. Vaikka edellinen D7200 tuotti järisyttävän tarkkoja kuvia, tällä Z6 II:lla otetuissa kuvissa on jotain perustavanlaatuista eroa terävyydessä ihan normaalissa kuvaamisessa. En tiedä voisiko johtua jostain semmoisesta, että isommalla sensorilla kuvattaessa tapahtuu vähemmän "konversiota" todellisen näkymän välittämisessä kuvasensorille, kun linssi ei joudu toistamaan kuvaa niin pienelle alueelle. Eron tosiaan huomaa kun on kuvannut lähes 10 vuotta kropilla ja sitten siirtyy täyskennoon.

Z-järjestelmä

Kakkositeraatio tästä Z-järjestelmästä korjasi monia ensimmäisen version vaivoja, mitkä mm. olivat syitä miksi en edes harkinnut alkuperäistä Z6:sta. Tässä on kaksi muistikorttipaikkaa, tarkennussensorien raidat eivät enää näy kuvissa vaikka nostaisi varjoalueita montakin aukkoa, kaksi prosessoria parempaan suorituskykyyn, isompi buffer.

Tarkennus

Automaattitarkennus on erinomainen. FTZ-adapterilla käytettäessä esim. 70-200mm f/2.8G VR II -objektiivia tarkennusnopeus ei ole yhtä napakka kuin edellisellä kamerallani, mutta käyttötarkoituksessani täysin riittävä ja tarkkuus on erinomainen. Natiiveilla linsseillä tarkentaa nopeammin (ja hiljaisemmin), perustuen omaan kokemukseen 24-70 f/4 S linssin kanssa sekä muilta kuultujen kokemusten perusteella.

AF-S tilassa voi käyttää pimeällä low-light AF -tilaa, joka tarkentaa todella pimeissä olosuhteissa tarkasti. Vanha kamerani ei pystynyt tietyn pimeysasteen jälkeen automaattitarkentamaan lainkaan. Low light AF on hidas, mutta erittäin tarkka ja voisin kuvitella sen olevan mainio esim. astrokuvaamisessa.

Top-näyttö

Kameran rungon yläpuolella oleva näyttö on pienempi kuin DSLR-kameroissa yleensä, mutta siinä on lähes kaikki samat tiedot näkyvillä. Oletan, että pienen koon takia siitä on jätetty pois paljon käyttämäni valotusmittari, jonka puute hieman harmittaa. Olisi kiva, jos sitä voisi kustomoida, mutta en ole ainakaan nykyisellään törmännyt kustomointivaihtoehtoihin.

Pitkä valotus

Z6 II pystyy valottamaan jopa 900 sekuntia. Edellisen kamerani maksimi ilman lisälaitteita oli 30 sekuntia. Kameran top-näyttö näyttää näillä pidemmillä valotusajoilla laskurin jäljellä olevasta valotusajasta, joka on mielestäni erinomainen ominaisuus. Itse harvemmin käytän 30 sekuntia pidempiä valotusaikoja, mutta tämä ominaisuus on erittäin tervetullut ja varmasti tulen sitä tämän kameran käyttöiän aikana myös käyttämään.

EVF-etsin

EVF ajaa asiansa mainiosti eikä tunnu olevan laginen tai viiveellinen normaalissa käytössä.

Todella mahtava ominaisuus on voida nähdä valotus suoraa etsimessä ja kun kuvan ottaa, saat juuri sen mitä odotitkin. Etsimeen saa näkyviin myös histogrammin, eli voit olla täysin varma valotuksestasi. Enää ei tarvitse katsella valotusmittaria ja arvella tai sitten tarkistaa kuvan ottamisen jälkeen ruudusta että tulikos nyt oikea valotus, kuten peilijärkkärillä tuli itse aina tehtyä. Jos kuitenkin haluat tarkistaa kuvan, voit katsoa sen suoraa etsimestä.

Kuvatessa voit myös suurentaa etsimen näkymän 100%:iin, jolloin voit varmistaa tarkennuksen esim. manuaalitarkennuksessa. Manuaalitarkennuksessa auttaa myös focus peaking -toiminto, joka korostaa kuvan tarkennetut alueet, mutta omasta kokemuksestani tämä ei ole kovin tarkka. Mielestäni sen pitäisi vaatia paljon terävämpi tarkennus alueella, jonka se korostaa. Tarkennuskorostuksen väriksi voi valita punaisen, keltaisen, sinisen tai valkoisen.

Tarkennukseen lisäpuhtia

Kamera käyttää osan suoritustehostaan valotuksen esikatseluun ja kun sen poistaa käytöstä, tarkennuksen lukkiutuminen tuntuu tapthtuvan hieman nopeammin ja varmemmin. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, ettei enää näe valotusta etsimessä ja pitää taas käyttää valotusmittaria valotuksen arviointiin. Tällöin ei myöskään voi käyttää etsimen histogrammia.

Kuvanlaatu ja linssikorjaukset

Kuvanlaatu on erinomainen, mutta yhden pisteen poistin siitä, että olen huomannut omituisen paljon moire-efektiä ja outoa pikselöintiä joissakin kohdissa kuvaa. Moiren toki saa poistettua kuvankäsittelyssä melko helpostikin, mutta en ymmärrä miksi moirea esiintyy tällä sensorilla, kun siinä on optinen alipäästösuodin. D7200:ssa ei ollut alipäästösuodinta lainkaan eikä moire ollut ikinä ongelma, liekö syynä suurempi pikselitiheys.

Alipäästösuotimen tehtävä on siis pehmentää hyvin hienoja pysty- tai vaakaviivoja kuvassa, jotta moire-efektiä ei synny. Ainakin Z6 Mark I:ssa olikin vain vaakasuunnassa toimiva alipäästösuodin, ja olettaisin, että Mark II:ssa on sama, koska sensori on muutenkin sama.

Dynaaminen alue

Olen huomannut, että verrattuna D7200:een, kirkkaat alueet kuvissa palaa puhki paljon helpommin vaikka käytettäisiin 14-bittistä pakkaamatonta RAW formaattia. Tämä ei ole käytännössä ongelma kunhan asiasta tietää ja kuvaa sen huomioiden. Olen kuitenkin tähän hieman pettynyt, koska aina sanotaan, että täyskennolla saa enemmän dynaamista aluetta. Lienee hyvin pitkälti sensorikohtaista.

Kun kuvaa RAW kuvia ja huomioi kuvalle tärkeät kirkkaat alueet, on mahdollista nostaa varjoalueita todella paljon ennen kuin edes huomaa, että alkuperäinen kuva oli alivalotettu.

Linssikorjaukset

Nikon on päättänyt Z-kameroillaan ehkä hieman harmillisestikin käyttää kameraan sisäänrakennettuja linssikorjausprofiileja, joita ei voi poistaa käytöstä ainakaan Nikkor 24-70 f/4 S -objektiivilla. Olin hetken hämmentynyt kun toin ensimmäistä kertaa RAW-kuvan Lightroomiin eikä käyttämääni linssiä löytynyt profiililistasta. Lightroom ei anna poistaa sisällytettyjä korjauksia käyöstä, mutta ilmeisesti Capture One antaa.

Akkukesto

Kameran akkukeston CIPA-luokitus akkukestosta on täysin harhaanjohtava. Olen saanut lähes 700 kuvaa käyttämällä n. 75% akkukapasiteetista. Toki akkukesto on huomattavasti huonompi kuin peilijärkkärissä, mutta se ei ole niin huono, että se vaikuttaisi kameran käytettävyyteen negatiivisesti. Käytössäni on ollut Snapbridge-synkronointi, eli kuvani siirtyvät suoraa puhelimeen ja kamera käyttää puhelimen GPS:ää geotag-merkinnän tallentamiseen kuviin. Tästä huolimatta akku kestää erinomaisesti. Jos akku uhkaa loppua, kameraa voi ladata vaikka virtapankilla kameran OFF-asennossa.

Laatu, ergonomia ja paino

Tuttuun Nikon-tapaan, tämäkin kamera tuntuu kädessä todella laadukkaalta enkä ole huomannut mitään puutteita laadussa.

Kamera on todella mukava pitää kädessä ja se istuu käteen todella hyvin, jopa paremmin kuin D7200. Kahva on syvä ja riittävän leveä. Linssin ja kahvan väliin jää sopivasti tilaa, jotta käden saa siihen hyvin myös hanskat kädessä.

Runko on n. 100 grammaa kevyempi kuin D7200, joka on tietysti vain plussaa. Se on myös erittäin pieni, joka tarkoittaa sitä, että pienen linssin kanssa sen saa mahtumaan myös taskuun, joka on täysin ennenkuulumatonta minulle.

Snapbridge & GPS synkronointi

Edelliseen kameraani verrattuna todella mullistava ominaisuus on, että kameran voi liittää puhelimeen bluetoothilla, ja kuvat siirtyvät automaattisesti puhelimeen n. 1,7 megapikselin koossa. Näitä kuvia voi sitten jakaa Whatsappiin tai Instagramiin todella vaivattomasti. Tämä toiminto muuntaa täysin sen, miten voin käyttää dedikoitua kameraa kuvaamisvälineenä ja sitten puhelinta kuvien jakamiseen.

Kun puhelin on liitetty kameraan, se voi käyttää puhelimen GPS toimintoa kuvien geotagaamiseen. D7200:ssa ei ollut GPS:ää, ja olen jo seonnut laskuissa kuinka monta kertaa olen joutunut käyttämään useita tunteja löytääkseni kuvaussijainnin jollekin ottamalleni kuvalle.

Yhteenveto

Tämä kamera ei todellakaan ole täydellinen kaikkeen kuvaamiseen, mutta omaan käyttötarkoitukseeni se hipoo täydellisyyttä. "Kittilinssi" Nikkor 24-70 f/4 S on todella tarkka heti f/4 aukosta lähtien ja maisemakuvauksessa sen kevyt rakenne ja pieni koko on suuri plussa.

Jos budjetti ei rajoita, monet maisemakuvaajat ehkä valitsisivat mieluummin Z7 II:n, mutta minulle Z6 II tarjosi sopivan tasapainon resoluution ja hinnan kanssa.

Myös Z6 II:n video-ominaisuudet ovat paremmat kuin Z7 II:ssa, esim. Z6 II:n 4K video kuvataan täyskennolla ilman "line-skippingiä". Myös 4K 60fps on tulossa päivityksen mukana (nykytiedon mukaan helmikuussa, ei ole vielä tullut).

Nikon Z6 II on hintaansa nähden sopiva "all round" pätevä kamera, jota voin käyttää tilanteen vaatiessa moniin eri tarkoituksiin.