Kommentoi arvostelua

Ostin Mavic Air 2:n perehtyäkseni dronekuvauksen ihmeelliseen mailmaan ja opetellakseni lennätystä vähän perusteellisemmin. Laite on ihan hauska, ja sitä on kiva lennättää. Nopeus on riittävä (EU:n sääntöjen sallima maksimi), joten tuulitymä ei tule vastaan kovin usein. Aiemmalla idän ihmeellä tuuliherkkyys rajoitti lennätykseen sopivia päiviä ärsyttävästi. Mutta kyllä tuulitymä iskee Mavic 2 -pilottiinkin. Ilmailu vaan on sellaista.

Laite on miellyttävän hiljainen. Kolikon toinen puoli on, että sitä on vaikeampi seurata taivaalla, kun ääntäkään ei juuri kuulu.

Mavic 2 on selkeästi harrastajalle suunnattu tuote. Se ei tue esim. ennalta määriteltyjä lentolinjoja fotogrammetrista kartoitusta varten. Kameran sensori on pieni, minkä takia dynamiikka on aika onneton valokuvaus- ja videokuvausmielessä. Esim. illalla kuvatessa, kun aurinko on matalalla, videokuva on hyvää, kun kuvaa myötävaloon. Vastavaloon kuvatessa taas kuva menee siluettikuvaksi niin pahasti, ettei siitä oikein ole edes lennon navigointiin. Videokuvausoptioissa on HDR-kuvaus, mutta tämä ei kyllä muuta tilannetta juurikaan.

Valokuvat näyttävät hyviltä. Raakakuvien formaatti on Adoben .dng, joten Mavic Air 2:n kuvat aukeavat ongelmitta useimmissa (ainakin open-source) raakakehitysohjelmissa.

Mavic 2:n paino on ärsyttävästi hieman yli 500 grammaa. Tämä aiheuttanee tenttiharmia, kun laitteen lennätystä jatkaa EU:n siirtymäsäännösten aikana ensi vuonna.