Kommentoi arvostelua

Casio PX-770 tuli hankittua uuden innostuksen myötä korvaamaan pitkään vähällä käytöllä ollutta Yamahan keyboardia (kauan sitten lakkautettua YPG-225 mallia). Digitaalipianojen saatavuudessa tuntuu olevan tällä hetkellä vaikeuksia. Tätä kuitenkin Verkkokaupan varastossa oli. Vaikka laite on tällainen lähtötason piano, niin paketin paino on kuitenkin liki 40 kiloa ja tästä syystä kokoamisessa on suureksi avuksi toinen henkilö. Yhdeltäkin kyllä onnistuu, jos selkä kestää. Hankkimalla kalliimman digitaalipianon saa sitten myös lisää kiloja, näissä tuntuu hinta ja paino korreloivan.

Hyvää on, että mukana on suomenkielinen käyttöohje. Huonoa ohjeessa on se, että siinä on erilaisia virheitä. Ensimmäinen virhe on siinä, että ohjeen lopussa oleva pianon kokoamisohje ei sisällä pedaaliyksikön ruuvien kiinnitystä. Eli kuvasta 6 puuttuu ruuvien G ja niiden suojien J asennus. Lisäksi käyttöohjeen kuvien yhteydessä olevista teksteistä osa on muuttunut hebreaksi ja mukaan on jäänyt ilmeisesti AP-270 mallin ohjeesta asioita, jotka eivät päde PX-770 (eikä PX-870) malliin. Näitä virheitä ei ole netistä ladattavassa englanninkielisessä ohjeessa. Paketissa on myös monelle eri kielelle ohjelappuset, joista löytyy ainakin oikea kokoamisohje.

Ensimmäinen havainto virtojen kytkemisen jälkeen on, että koskettimet tuntuvat täysin erilaisilta kuin vanhassa keyboardissa. Vain satunnaisia kokeiluja mekaanisella pianolla soittaneen sormiin ja muistiin luottaen tuntuma jäljittelee mekaanista vasarakoneistoa. Kuinka lähelle jotain tiettyä merkkiä ja mallia päästään, en pysty arvioimaan. Täysin epätieteellisen testin perusteella vanhan keyboardin ja PX-770 pianon koskettimet painuvat alas suunnilleen samalla grammamäärällä painoja. Siihen nähden PX-770 pianon koskettimet tuntuivat yllättävän ”raskailta”.

Laite soi mielestäni ihan komeasti. Toisin kuin vanhassa keyboardissa, jossa kaiuttimet oli ylhäällä ritilän alla ja ääni siten suuntautui melko suoraan soittajaan, on PX-770 pianon kaiuttimet kotelon alla muovisäleikön suojassa. Ja itse asiassa kaiutinelementit on suunnattu ei suinkaan lattiaa päin, vaan kotelon sisään ylös. Ääni pääsee kaiuttimista ulos alakautta muovikoteloiden ritilöiden välistä ja pianon koskettimien yläpuolella olevista aukoista soittajan suuntaan. Kuulokeliitännän (x 2) kautta saa kuuluviin soittimen elektroniikan tuottaman äänen, jossa ei liene moittimista. Toki kalliimpien soittimien äänen oltava parempi, eihän niiden hinta muuten olisi perusteltu.

Laitteessa on USB-liitin, joka toimii MIDI-liittimenä. Siihen olen liittänyt iPadin, jolla käytän pianonsoiton opetusohjelmaa. Jotkin ohjelmat näyttävät vaativan, että ensin iPad piuhalla kiinni, sitten vasta Casioon virrat. Vanhalla Yamahalla järjestyksellä ei ollut väliä.

iOS ja Android -laitteille saa myös Casion oman Music Space ohjelman, jolla pianon toimintoja voi säätä ja ohjailla ja jota voi käyttää apuvälineenä erilaisissa soittamisen ja harjoittelun tehtävissä. Esimerkiksi Function -napin taakse kätketyt toiminnot on helpompi tehdä sovelluksen kautta kuin koskettimia painelemalla. Itselleni tosin käytännössä riittää, että laitan virrat päälle ja soitan oletuspianoäänellä. Muut äänet ja toiminnot eivät ainakaan nyt kiinnosta.

Musikaalisuuteni ei riitä arvioimaan mille tasolle tämä soitin yltää ja millaiselle soittajalle riittää. Itselleni juuri sopiva itsenäiseen harjoitteluun ja opetteluun. Selvää toki lienee, että korkeammalla hinnalla saisi muutenkin kuin kiloissa enemmän ja parempaa.