Ratkaisevaa kotelon valinnassani oli korkeus. Kotelon tulisi mahtua rakentamani “PC-kärryn” tilaan, joissa aiemmin on ollut Antecin Sonatan koteloita ja viimeksi tilaan sellaisenaan hieman ylikorkea Antec Solo I, joka juuri mahtui siihen alkuperäiset kumitassunsa poistettuina. Tila rajaa kotelon maksimikorkeudeksi 432 mm ja Corsair Carbide Series 100R Silent kotelon korkeus on 430 mm. Antecillakin toki olisi ollut tilaan sopivia koteloita, mutta Corsair R100 vei voiton virtalähteen sijoituksen osalta (takana alhaalla omalla ilmankierrollaan, kun Antecissa ylhäällä).
R100 on huomattavan kevyt verrattuna esim. aiempiin Antecin koteloihini. Tassut ovat niin liukasta muovia, että päätin vaihtaa ne kumisiin. Etutassujen vaihto onnistui helposti, mutta löytämieni kumitassujen halkaisijan ollessa 38 mm eivät ne soveltuneet takatassuiksi, koska olisivat estäneet tai ainakin vaikeuttaneet koteloon kuuluvan virtalähteen pölysuodattimen irrottamista. Pelkät kumiset etutassut tuottavat riittävän kitkan, jottei kotelo liu’u taaksepäin esim. virtakytkintä painaessa.
Odottamaton yllätys ilmeni, kun olin poistanut etupaneelin asentaakseni Noctuan tuulettimet (140 mm + 120 mm) ja asensin myös DVD-aseman ylempään 5,25” paikkaan etupaneli irrotettuna. Yllätys oli, ettei etupanelia 5.25" aukkojensa muotoilun vuoksi saa paikalleen, jos DVD-asema on jo asennettu. Tarkoittaa käytännössä, että jos etulevyn haluaa irrottaa esim. pölynpoistoa varten (siinä ei ole mitään irrotettavaa suodatinta, vaan ilma vain imetään sivulla olevista aukoista, joihin todennäköisesti kertyy pölyä, joka pitäisi puhaltaa vastasuuntaan pois), pitää 5,25” asema irrottaa ensin. Aseman irrotus on työläs toimenpide, kun sitä ei tahdo saada pikalukituksestaan irti, vaikka miten painaisi pikalukitusta PUSH ohjeen mukaan. Tämän toki voinee välttää viilaamalla etulevyn 5,25” aukkoa, mutten siihen ryhtynyt.
Etulevyn yläosassa liittimiä on vaatimattomasti - vain 2 x USB 3.0 + ääniliittimet.
Kotelossa on irrotettavat sivupaneelit. Emolevyn takana on jonkin verran tilaan kaapelien viennille emolevyn ”alta”. Sivupaneelit on muotoiltu siten, että laaja kohouma keskellä antaa hieman lisätilaa kaapelivienneille. Jos kaapeleita kuitenkin on viety sitä kautta useita, on oikean sivupaneelin paikalleen saaminen hieman työlästä, kun pitäisi painaa samaan aikaan jokaisesta neljästä kulmasta ja sitten vielä liu’uttaa sivupaneeli KIINNI asentoon. Erityisesti 5,25” asemien virransyöttö (esim. DVD) on tässä suhteessa hankala, jos SATA virtakaapelissa olevia liittimiä jää sivutilaan – yhdelle asemallehan riittää piuhan perimmäinen liitin, jolloin 2 muuta ja ylimääräinen kaapelin pituus jäävät sivutilaan.
Kotelon mukana tulevista Corsairin 120 mm tuulettimista en osaa kertoa muuta kuin, että koska ne eivät ole PWM-mallisia, päätin korvata ne Noctuan PWM-malleilla, joiden kierrosnopeuksia emolevy säätelee. Ei siis ole käsitystä esim. niiden melutasosta, koska ne poistettiin heti ensimmäisenä kotelon savuttua.
Lopputulokseen omilla modauksillani olen tyytyväinen, vaikka kyseessä onkin budget luokan kotelo. Kun asensin kaikkialle PWM-malliset tuulettimet, sain hiljaisen PC:n, joka mahtuu sille varattuun tilaan - ja kumisin etutassuin pysyy paikallaankin. Eteen olisi toki mahtunut kaksikin 140 mm tuuletinta, mutta kun SSD aseman ja yhden perinteisen kiintolevyn jäähdytys ei kovin kummoisia kaipaa, niin alapaikkaan sai riittää 120 millinen. Etutuuletiten kiinnityspeltit ovat kovin ohutta kamaa ja taipuvat helposti. Toisen tuulettimen yhden kiinnitysruuvin kanssa oli ongelmana saada se lähtemään oikein kireteelleen. Peltiä piti hieman taivuttaa, jotta ruuvi lähti alkuun oikeassa asennossa.
Sisustuselementit: Corsair RM650X, ASUS ROG STRIX B550-F, AMD Ryzen 5-3600 (orkkis tuulettimellaan), 2 x Noctua NF-P12 redux 1700 PWM, 1 x Noctua NF-A14 PWM. ASUS DRW-24D5MT, ASUS GeForce GT 730 2GB GDDR5
