Kommentoi arvostelua

Kobo Aura on pienikokoinen laite. Kuuden tuuman näyttö, vähän reunuksia ympärillä, ja laitteen kooksi tulee 11,4 cm × 15 cm × 0,8 cm. Painoa on 174 g. Tähän verrattuna iPad 2 on melkoinen järkäle: 18,5 cm × 24,1 cm × 0,9 cm ja 601 grammaa. Kobo Aura on siis hyvin pienen kirjan kokoinen, oli luettavana miten iso kirja tahansa.

Kokonsa puolesta Aura on kätevä. Se kulkee helposti taskussa tai laukussa, mutta kokoa on kuitenkin riittävästi lukemista varten. Laitetta on kevyt kannatella yhdelläkin kädellä.

Jos ei ole koskaan E Ink -näyttöä nähnyt, ei täysin ymmärrä, miten erinomainen se on. Värejä ei ole, vain harmaan sävyjä, mutta näyttö on erittäin tarkka, eikä rasita silmiä millään tavalla. Sitä voi lukea kirkkaassakin valossa, eikä se pimeässä häikäise kuin taustavalaistu LED-näyttö.

Auran näytössä on myös valo, joka on kirkkaimmillaan melkoinen valonheitin. Se on kuitenkin parhaimmillaan säädettynä himmeäksi, niin pienelle kuin mahdollista. Silloin sivu hehkuu juuri sopivasti, että lukeminen hämärässä onnistuu ilman että häikäistyy tai vieressä nukkuva häiriintyy. Täydellinen juttu – tällaisen olisin tarvinnut silloin, kun istuskelin illat pitkät pimeässä huoneessa vauvaa nukuttamassa.

E Inkin erikoisuuksiin kuuluu se, ettei näyttö kuluta virtaa kuin sivua käännettäessä. Kun kuva on näytölle tehty, se pysyy siinä ilman virrankulutusta. E Inkin huonoja puolia on hidas ruudunpäivitys, mikään liike ja animaatio ei näytä E Ink -näytöllä hyvältä. Sähkökirjaa lukiessa tämä ei tietenkään ole mikään ongelma, hirveästi ei haittaa, että sivua kääntäessä ei ole somaa animaatiota kuten iPadilla lukiessa. Akunkesto on toista luokkaa, lukemisen määrästä riippuen laitetta ei tarvitse välttämättä ladata edes kerran kuussa.

Kirjat siirtyvät Kobo Auraan vaivattomasti. Laitteessa on Wifi-yhteys, jota voi käyttää netissä surffailuun ja kirjojen ostamiseen Kobon omasta kaupasta. En ole kokeillut. Muualta hankitut kirjat siirtyvät laitteeseen kätevästi, kun sen kytkee USB-kaapelilla tietokoneeseen kiinni. Silloin laite näkyy tietokoneelle ulkoisena massamuistina, johon kirjatiedostot voi vain kopioida käyttöjärjestelmän omalla tiedostonhallinnalla.

Jos haluaa käyttää jotain ohjelmistoa laitteen hallintaan, suosittelen Calibrea, jolla voi tehdä joitain muitakin käytännöllisiä toimenpiteitä, joita e-kirjakauppiaat eivät välttämättä halua sinun tekevän – voit esimerkiksi poistaa kopiosuojauksia kirjoista, jolloin pystyt esimerkiksi lukemaan Kobollasi Amazonista ostettuja Kindle-kirjoja. Kobon oma Kobo Desktop -ohjelmisto on niin huonosti tehty, että en muista milloin olisin viimeksi nähnyt yhtä kehnosti tehdyn ohjelman. Siitä kannattaa pysyä etäällä.

Kobo-sovellus löytyy myös tableteille ja puhelimille. Sen avulla voi synkronoida lukemisiaan, eli lukea ensin Kobolla, sitten vaihtaa toiselle laitteelle ja jatkaa siitä mihin jäi. Tämä toimii kuitenkin valitettavasti vain Kobon omasta kaupasta ostetuilla kirjoilla (vaan taitaapa sama rajoitus päteä myös Kindlellä ja iBooksilla).

Kun muutenkin monipuolisilla tableteilla voi lukea e-kirjoja ja toisaalta e-kirjalukijalla ei oikein voi muuta tehdä, niin mihin e-kirjanlukijaa sitten tarvitsee? Sehän se lukulaitteiden kohtalonkysymys on ja yksi syy siihen, miksei näistä laitteista viime aikoina niin paljoa melua olekaan Suomessa pidetty. Erikoistuneille laitteille on kuitenkin käyttäjänsä ja esimerkiksi järjestelmäkameroita ja pokkarikameroitakin myydään, vaikka älypuhelimissa on nykyään varsin hyvät kamerat. Joillekin riittää puhelimen kamera, joku vaatii enemmän.

Jos lukee paljon e-kirjoja, E Ink -näytöllä varustettu lukulaite on aivan ylivoimaisen miellyttävä käyttää. Lehtien, sarjakuvien, PDF-dokumenttien ja muun värillisen ja huolella taitetun materiaalin lukemiseen tabletti sen sijaan on parempi. E Ink toimii parhaiten pelkkään tekstiin, koska silloin lukija pääsee nauttimaan tarkasta tekstistä, jonka kokoa ja kirjasinta voi muokata omille silmilleen sopivaksi.