85mm on se polttoväli, jota pidetään perinteisesti muotokuvaukseen sopivana. Tällä polttovälillä voidaan ottaa kuva niin, ettei kasvojen mittasuhteet vääristy. Kokovartalokuvissa pitää mennä hieman kauemmaksi, mutta keskustelu onnistuu vielä mukavasti kuvattavan kanssa. Myös häiritsevä tausta saadaan mukavasti pehmenemään. Koska Fujin kroppikerroin on 1,5, tarkoittaa se, että juuri tämä polttoväli on se muotokuvaajan polttoväli.
Tämä on myös sopiva polttoväli, kun halutaan kuvata yksityiskohtia. Kapeahko kuvakulma jättää kuva-alan ulkopuolelle ei toivotut elementit. Muotokuvaobjektiivit eivät normaalisti tarkennu kovin lähelle, joten ilman apuvälineitä tällä ei kuitenkaan kuvata aivan pieniä kohteita.
XF56mm on jämerän oloinen ja laadukkaasti viimeistelty. Myös vastavalosuoja napsahtaa hyvin paikoilleen, mikä ei ole tavallista monissa Fujin objektiiveissa. Aukkorengas saisi olla hieman jäykempi. Nyt vaarana on, että asetettu arvo pyörähtää vahingossa väärään asentoon. Painoa on kertynyt reilu 400 grammaa, joka tuntuu sopivalta tämän kaltaiselle tuotteelle.
Aukko- ja tarkennusrenkaan lisäksi objektiivissa ei ole muita säätimiä. Tykkäisin kyllä, jos jostain nappulasta tai tarkennusrenkaasta vetämällä voisi kytkeä käsitarkennuksen päälle.
Objektiivi toimii, kuten odottaa sopii. Tarkennus toimii mukavalla vauhdilla ja suhteellisen varmasti. Hämärässä joskus saattaa sahailla, mutta pääosin vähässäkin valossa pystyy kuvaamaan. Toisaalta voi olla, että olen tällöin käyttänyt X-T1:n reunapisteitä, jolloin vaihetarkennus ei ole käytössä. Uusimman firmipäivityksen jälkeen X-T1 näyttää selkeästi vaihetarkennuspisteet etsimessä ja näytössä, joten kuvatessa asian huomio helpommin.
Valovoima on mahtava etu kuvatessa vähässä valossa, kuten kirkoissa tai tunnelmallisesti valaistuissa juhlatiloissa. On paljonkin tilanteita, että tyypillinen zoomin hyvä valovoima f/2,8 ei riitä enää käsivaralta kuvaamiseen. F/1,2 antaa paljon vapautta, koska salamaa ei tarvita juuri missään olosuhteissa apuvaloksi. Toki salamaa voi käyttää lisänä sitten muuten muuttamaan valon luonnetta, väriä tai suuntaa näissäkin tilanteissa.
Lähin tarkennusetäisyys on 70 cm, joka on tyypillisen pitkä potrettilaseille. Jossain haastattelussa Fujilta sanottiin, että tarkennusetäisyyden olisi voinut lyhentää, mutta kuvanlaadun kustannuksella. Objektiivin käyttötarkoituksen huomioiden pitkähkö lyhin tarkennusetäisyys ei kuitenkaan haittaa. Ja tarvittaessa tarkennusetäisyyttä voi tuoda lähemmäksi hommaamalla loittorenkaan tai lähilinssin.
Salamakuvaajaa harmittaa hieman, että Fujin matalin ISO-herkkyys on 200. Yhdessä 1/180 s salamasynkka-ajan kanssa tämä tarkoittaa, että miljöössä kuvatessa joutuu himmentämään niin paljon, että tausta alkaa piirtyä liian terävänä. Tähän tosin saa apua ruuvaamalla objektiivin nokalle harmaasuotimen. Eli laukussa on hyvä olla mukana ND8 tai ND16 -harmaasuodin, jonka avulla saadaan sitten salamakuviinkin riittävän lyhyt terävyysalue.
Aukko f/1,2 on erittäin käyttökelpoinen keskialueelta, mutta reunat tuppaavat olemaan pehmeitä. F/1,8 parantaa tilannetta selkeästi reunapiirron ja kontrastin osalta ja aukolla f/2.8 päästään jo erittäin hyvään kuvanlaatuun. Aukon f/10 tienoilla diffraktio alkaa pehmentämään kuvaa. Vastavalossa kontrastikkaisiin paikkoihin ilmestyy kromaattista aberraatiota, mutta yleensä tämä ei ole pahasti häiritsevää. Häiriöt saa kyllä kuvankäsittelyssä aisoihin. Aberraatio on selvästi pienempää jo aukolle f/1,8 himmennettynä ja näyttää katoavan n. aukolla f/2,2.
Perinteisesti on tututtu siihen, että käsivaralta saa vielä tarkkaa jälkeä muuttamalla polttovälin valotuksen osiksi. Eli esim. 200mm objektiivilla pitäisi käyttää suljinnopeutta 1/200 s tai lyhempää saadakseen terävän kuvan. Peilittömällä kuvatessa olen huomannut, että tätä sääntöä pitää hieman kiristää.
Peilittömät ovat sen verran keveitä, ettei massan hitaus toimi vakauttavana tekijänä enää niin hyvin. Siksipä nopeatempoisessa hääkuvauksessa pitää käyttää tällä objektiivilla mielellään 1/125 s tai nopeampaa suljinaikaa saadakseen riittävän onnistumisprosentin. Pidemmillä valotuksillakin saa toki tarkkaa jälkeä, kun on huolellinen kuvausasennon ja tekniikan suhteen.
Tästä päästäänkin siihen, että olisiko tähän objektiivin voinut laittaa vakaajan? Olisi ehkä, mutta olisiko koko ja paino noussut liikaa. Eikä Fujilla ole runkovakaajia, aikakaan vielä. Toivon todella, että tulevissa rungoissa olisi vakaaja. Sillä tavalla näistä hienosti piirtävistä objektiiveista saataisiin paremmin laatu myös lopulliseen kuvaan.
Fujinon XF56 mm F1,2 R on hieno objektiivi, joka kuuluu jokaisen Fujilla muotokuvia ottavan perusvarustukseen. Tästä objektiivista on olemassa myös versio nimeltään FUJINON XF56 mm F1,2 R APD, joka pitää sisällään apodisaatiosuodin parantamaan bokehia. Käytännössä vaikutus ei ole suuri, mutta isoilla aukoilla varsinkin valonlähteet piirtyvät siistimmin epäterävällä alueella. Perusversion hinta on n. 1100 euroa ja APD parisaataa tyyriimpi. APD-versiota en ole päässyt kokeilemaan, joten arviot siitä perustuvat vain luettuun tietoon.
Sääsuojaus ja kuvanvakaaja olisivat toki mukavia lisiä, mutta menee tämä nyt näinkin. Sateisen potrettikeikan varalle on sitten tarjolla XF50-140mm telezoom.
Kirjoittaja kuuluu Verkkokauppa.comin henkilökuntaan.
