Voigtländer 25 mm F0.95 Nokton

Suurimmalla aukolla (f/0.95) kuvaan tulee outo glow-efekti, jossa kohteiden reunat hohtavat valkoisena. Pienentämällä aukkoa f/1.4 asti pääsee tästä efektistä ja voi kuvailla hyvillä mielin. Todella terävää kuva on vasta f/2-2.8 tienoilla.

Tarkennusrengas on jämäkkyydessään erittäin miellyttävä käyttää, ja sen kiertorata on pitkä.

Kannattaa ottaa huomioon, että MFT-kroppikennolla f/0.95 aukon syväterävyys vastaa f/1.9 aukkoa fullframe-kamerassa, eli ei kannata odottaa mitään äärettömän pientä terävyysaluetta.

Harkinnan jälkeen päädyin ostamaan tämän ihan vain siitäkin syystä että niin monesti olen kuvatessa tuskaillut valon riittämättömyyttä (vältän salamalla kuvaamista). Ei tämäkään objektiivi aivan joka tilantessa ja kellarinnurkassa tee taikatemppuja, mutta voinpahan tämän kanssa ainakin vihdoin rauhassa todeta niissä tilanteissa että valoa ei nyt taida sitten kertakaikkiaan olla tarpeeksi kuvaamiseen. :D

No, uudemmilla rungoilla (omani 2009-2011 malleja) tästä saisi vielä enemmän irti korkeammilla herkkyyksillä. Plussaa tässä on nykyään erittäin yleinen m4/3-mountti, jota löytyy laadukkaista leffakameroistakin. Tämän kanssa siis voisi toteuttaa melko kunnianhimoisia elokuva- ja videoprojekteja. Mukava oli myös huomata että tällähän voi tosiaan tarkentaa todella lähelle.

Filmiajan manuaalikameroilla kuvanneet ovat tämän objektiivin kanssa kuin kotonaan. Tämä todellakin näyttää ja tuntuu siltä kuin manuaalilasin kuuluukin. Metallinen rakenne tuntuu jämäkältä ja renkaat kääntyvät todella pehmeästi, mutta eivät tietenkään helise tai lipsu löysinä.

Ei siis mikään sarjakuvaustykittäjän automaattiobjektiivi, vaan vaatii jonkin verran ymmärrystä aukon, valotusajan ja käsitarkennuksen vaikutuksista ja valinnoista kamerassa. Esimerkiksi aukon esivalinnalla omat runkoni tarjoavat usein 1/100s valotusaikaa, mikä taas nostaa automaattiherkkyyden turhan ylös. Tälle lasille riittäisi usein hieman pidempikin aika, minkä osaava kuvaaja säätää manuaalimoodissa tai valotusajan esivalinnalla (jolloin valotusta voi kompensoida automaattiherkkyysasetuksella).

Näillä aukkolukemilla saa täydellä aukolla kuvatessa kyllä varautua tietynlaiseen pehmeyteen ja ajoittaisiin virhetarkennuksiin. Sinänsä itse en pidä näitä tuotteen vikoina vaan "ominaisuuksina" ja karaktäärinä. ;) Ääriolosuhteissa nyt ei vaan voi odottaa samaa tulosta kuin optimioloissa, mutta tämän objektiivin kanssa äärioloista voi saada jotain positiivista irtikin.

Mainioita laseja nämä voightländerit :D Pistää hymyn huulille, ku näitten kanssa temuaa, positiivisessa mielessä. Täydellä aukolla ehkä vähän turhan pehmee , mut joihinkin juttuihin voi sopia ihan hyvin sekin. Lisää näitä! : )

Voigtländer 25mm F0.95 Nokton ei ole halpa, erityisesti ottaen huomioon ettei siinä ole ainuttakaan automatisoitua toimintoa. Manuaalitarkennus ja manuaalinen aukonsäätö tekevät kuvaamisesta melkoisesti työläämpää kuin natiivilla micro 4/3 lasilla mutta muilla ominaisuuksillaan Voigtländer on mitä mainioin.

Suurilla aukoilla kuvanlaatu ei ole erinomainen mutta noin F/2 aukolla ja tätä pienemmillä kuvanlaatu on erinomainen kunnes difraktio rupeaa taas heikentämään terävyyttä noin aukosta F/9.5 eteenpäin.

Kuvaamisen täysin manuaalisella filmikameralla aloittaneena Voigtländerin käyttöön liittyy melkoisesti nostalgiaa. Metallinen rakenne erinoimasesti vaimennettu tarkennusrengas ja kaiken kaikkiaan jämäkkä rakenne antaa objektiivista erittäin laadukkaan vaikutelman johon se pystyy myös kuvanlaadultaan vastaamaan.